Sivut

torstai 20. joulukuuta 2012

Kirppislöytöjä


Tapio, Laura ja minä vietimme viime viikonloppua kolmistaan Pekan ja Villen ollessa Pieksämäellä heittämässä keikkaa.  Ei ollut tullut käytyä piiiitkään aikaan Tampereen kirppareilla, joten lauantain missiona oli vierailla PLT kirpputorilla Kalevassa. Sehän oli vallan mahtava paikka ja mukaan tarttui yhtä sun toista! Laura löysi farkkutakin ja sellaisen ihanan punaisen roikkuvan korihärpäkkeen vessaan. Minä ostin boleron ja kengät. Ja Tapion mukaan tarttui lämpöpuhallin(?), matto, auton lämmitysajastin, pyöräteline ja olikohan vielä muuta. Mutta mahtavin löydös oli kuitenkin valaisin, jota itse asiassa lähdimme vähän etsiskelemäänkin keittiön karmean loisteputkivalaisimen rinnalle.

Keittiömme on nähkääs käymässä läpi pienehköä vaiheittaista muodon muutosta ja nyt huomion kohteeksi on joutunut tilan hieman liian laitosmainen valaistus, joka on kaukana kaipaamastamme kotoisasta tunnelmasta. Siksi tämä valaisinlöydös osui tiellemme kuin tilauksesta. Sellainen öljylamppuhenkinen, siis erittäin tunnelmallinen. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Tapion ja Lauran kasvoilta en tätä samaa tunnetta tosin pystynyt välittömästi lukemaan. Tai sitten heidän innostuksensa oli sen verran hillitympää omaan ”ihana, siis IHANA valaisin!!” reaktiooni verrattuna. Oli miten oli, hetken jankattuani sitä miten ihastuttava ja sopiva valaisin olisi heidän eli meidän keittiöömme sain heidät sen verran vakuuttuneiksi, että poistuimme kassan kautta valaisin mukanamme. Hahaa ei palautusoikeutta! Koko päivän saatoin vähän väliä ilmaista ihastukseni sanomalla ”mä en kestä miten hieno toi on”, vaikka ostopäätös oli jo tehty eikä ketään tarvinnut enää vakuuttaa valaisimen erinomaisuudesta. Tästäkin huolimatta halusin tehdä varsin selväksi kuinka tyytyväinen olin löydökseemme.

 Tapio uudelleenkäsitteli pöydänkannen ja oo, siitä tuli hieno!



Tapion toimesta saatiin myös uusi ja käytännölisempi liitutaulu

Olen edelleen niin liekeissä valaisimesta etten meinaa vielä melkein viikon jälkeenkään päästä yli siitä miten hieno se on.  Hökötyshän ei ole vielä edes päätynyt paikalleen keittiöön, joten sen toimivuudestakaan ei ole mitään tietoa, eikä varmaan päädy enää tämän vuoden puolellakaan, sillä sen asennus saattaa edellyttää hieman sähkötöitä. Sormet ristissä odotamme toimiiko se ollenkaan.

*****

Sunnuntaina tulivat pojatkin jo kotiin ja sauna lämmitettiin. Tarjolla oli glögiä ja joulutorttuja. Me naiset menimme ensin saunaan.
Minä, joka en oikeastaan koskaan juo saunassa kaljaa, tai kaljaa ylipäätään, huutelin Lauralle saunan lauteilta: onko siellä vielä olutta? Laura vastaa: on, tuonko? Minä: no tuo.

Siinä sitten saunassa heitettiin kiukaalle vettä ja sihautettiin oluttölkit auki.

Minä: Ahhhh, löylyä ja kaljaa!
Laura: Niinpä! Ja pojat jäi tekee torttuja ja ripustaa pyykkiä.
Molemmat: Hahahahahha!

-Heta-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti