Hoihoi, täällä minä taas kirjoittelen. Tentteihin pitäisi lukea, mutta tottakai käytän kaikki mahdollisuudet hyväksi, että ei tarvitsisi ihan koko aikaa olla naama kirjassa. Enkä tarkoita facebookia, vaikka sitähän se kokeisiin lukeminen usein on, naamakirjaan pakenemista. Siksipä tämä blogi tarjoaakin mukavan vaihtoehdon paolle tenttipaniikkihelvetistä. Lisäksi tähän aikaan lauantaiaamusta on muutenkin hyvä tehdä jotain äänetöntä, ettei kämppis häiriinny pahasti, meillä, kun on hieman erilaiset nämä vuorokausirytmit Antin kanssa.
Nyt on tosiaan meneillään viimeinen rutistus koulussa tämän lukuvuoden osalta, minkä jälkeen pääsen pois Turusta pitemmäksi aikaa. On sitä odotettukin, sillä on tämä kaksoiselämä aika rasittavaa välillä, kun ei ole asettunut kunnolla oikein minnekään ja tavaroita on ainakin kolmessa osoitteessa. Viime kesänä raahasin kuitenkin kaikki tavarat Turusta Tampereelle, koska luovuin asunnostani, mutta eihän sille kaikelle ollut kunnolla edes tilaa, joten olin kuin kassialma, jonka omaisuus on pienissä pusseissa vailla mitään järjestystä.
Mutta tänä kesänä on toisin! Olen onnistunut järjestämään asiani kesän osalta siten, että vältyn kaikelta siltä säätämiseltä ja murehtimiselta, mitä näihin olosuhteisiin tavallisesti liittyy.
Olen ensinnäkin onnistunut alivuokraamaan huoneeni Turussa kalustettuna koko kesäksi, mikä on aivan mahtava helpotus, koska nyt voin ottaa mukaani vain vaatteet sekä muut pientavarat ja jättää kaikki vaikeasti varastoitavat kalusteet jälkeeni.
Näillä näkymin olen onnistunut myös katkaisemaan napanuorani hautausmaahan ja saanut hankittua "ihan oikeita töitä" kesäksi, johon saan myös sisällytettyä työharjoittelun palkallisena.
Olen myös pyytänyt Tapiota järjestämään säilytystilaa huoneeseensa eli tekemään vaatekaapin, jotta minun ei tarvitse elellä kassialmana tänäkin kesänä.
Tässä tilanteessa ei kuulemma missään nimessä saa hehkuttaa, että hyvin menee, koska se on kuin kirous. Siksi on parempi todeta..
..olen tyytyväinen tilanteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti